Tervetuloa Pudasjärven apteekkiin!

Apteekkimme on toiminut  perustamisvuodesta 1884 lähtien. Historiansa aikana apteekki on palvellut Pudasjärven keskustassa monessa eri paikassa. Tällä hetkellä löydät meidät helposti keskeltä kylää. Teemme kaikkemme, että Sinun olisi mukava asioida meillä!

Meiltä saat vastuuntuntoista, ystävällistä ja luotettavaa palvelua kehittyvässä toimintaympäristössä. Tutkimme alalla tapahtuvia muutoksia ja muutosten keskellä pyrimme toimimaan edelläkävijänä alallamme. Mietimme myös tuotevalikoimaamme ja uudistamme sitä jatkuvasti tukeutuen alan viimeisimpään tutkimustietoon. Otamme toiveistasi valikoimaan uusia tuotteita, mikäli ne täyttävät varastotuotteille asettamamme kriteerit, ja saatamme karsia turhaa. Esitä ideoita, että tiedämme mikä sinun mielestäsi on tarpeellista. Kehittäminen on meille jokapäiväistä arkea. Tule mukaan vaikuttamaan!

Asiakaslähtöisenä ja kustannustietoisena terveydenhuollon toimijana haluamme miettiä keinot, miten voimme varmistaa myös taloudelliselta kannalta lääkehoitosi onnistumisen. Lääkehoitosi toteuttamisessa Sinä itse olet avainasemassa, ja siinä haluamme neuvoen olla tukenasi.

Koko henkilökuntamme toivottaa Sinut tervetulleeksi apteekkiimme!

Apteekkari Terttu Puurunen ja henkilökunta


Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu
Palvelukielet: Englanti, ruotsi, suomi
Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Pudasjärven apteekki
Kauppatie 1
93100 Pudasjärvi

Aukioloajat
ma-pe 9-18, la 9-14, arkipyhät suljettu

Aukioloajat kesällä
samat

Puhelin
(08) 821 185

Sähköposti
pudasjarvi@apteekit.net

Ajankohtaista

Meillä pakataan paperipusseihin!


Muovipussit ovat maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Pudasjärven apteekki on valinnut pakkaamiseen yhteistyössä KRKAn kanssa paperipussit, jotta ainutlaatuinen luontomme olisi myös tulevien sukupolvien ihasteltavissa.

1.8.2017 alkaen perimme muovipusseista 20 sentin maksun. Muovipusseista kertyneen summan lahjoitamme vuoden lopussa Puhdas Itämeri -hankkeen kautta Perämeren rehevöitymisen vähentämisen eteen tehtävään työhön.




Vuosiomavastuu eli lääkekatto

Vuosiomavastuu kertyy, kun ostat reseptillä korvausjärjestelmään kuuluvia lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita. Myös maksamasi alkuomavastuu kerryttää vuosiomavastuuta. Sen sijaan mahdollinen viitehinnan ylittävä osuus lääkkeen hinnasta ei kerrytä vuosiomavastuuta.

Jos ostamasi valmisteet eivät kuulu korvausjärjestelmään, kustannukset eivät kerrytä vuosiomavastuuta.

​Vuonna 2018 Kela kattosumma on 605,13 euroa.  





Terveydeksi!-lehden uutisia

Terveellinen ruokavalio saattaa tehostaa hedelmöityshoitoja

16.2.2018 – Tuoreessa tutkimuksessa terveellisimmin ruokailevien todennäköisyys tulla raskaaksi koeputkihedelmöityksellä oli suurempi kuin epäterveellistä ruokavaliota noudattavien. Lue koko artikkeli

16.2.2018

Terveellistä ja monipuolista ruokavaliota noudattavat naiset saattavat tulla raskaaksi koeputkihedelmöityksellä muita naisia helpommin.

Havainto koskee alle 35-vuotiaita naisia eikä välttämättä ole yleistettävissä tavallisiin raskauksiin.

Havainnot julkaistiin Human Reproduction -lehdessä, ja ne perustuvat 244 koeputkihedelmöitykseen ensimmäistä kertaa tulleen 22–41-vuotiaan naisen ruokavaliotietoihin ja seurantaan.

Ruokavalion terveellisyys määriteltiin sen perusteella, miten paljon naisten ruokavaliossa oli mm. tuoreita kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, palkokasveja, kalaa ja oliiviöljyä.

Kun naiset jaettiin ryhmiin ruokavalion terveellisyyden perusteella, terveellisimmin ruokailevien todennäköisyys tulla raskaaksi ja saada lapsi oli selvästi suurempi kuin epäterveellisintä ruokavaliota noudattavien, ja todennäköisyys myös suureni tasaisesti mitä terveellisempi ruokavalio oli.

Terveellisesti ruokailevista 50 prosenttia tuli raskaaksi, ja epäterveellisemmin ruokailevista vain 29 prosenttia.

Luvut olivat hyvin samanlaisia, kun tutkijat selvittivät, kuinka moni raskaus myös johti lapsen syntymään.

Suotuisat yhteydet havaittiin vain alle 35-vuotiailla naisilla, mikä tutkijoiden mukaan saattaa kuvastaa hedelmällisyyden heikkenemistä iän myötä. Tällöin ruokavalion mahdolliset suotuisat vaikutukset voivat jäädä ikään liittyvien haittojen alle.

Tutkijat myös varoittavat tulkitsemasta tuloksia liian rohkeasti, sillä ruokavalion lisäksi muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Terveellisesti syövät naiset elävät todennäköisesti muutenkin terveellisesti, mikä voi selittää osan tuloksista.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Aivoinfarkti vaatii aina soittoa hätänumeroon – 112-päivää vietetään helmikuussa

8.2.2018 – Hoitoon on kiire, koska aivoinfarktin liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Lue koko artikkeli

8.2.2018

Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Hoitoon on silloin kiire. 

Ihmisen saadessa aivoverenkiertohäiriön, soitto 112:een käynnistää tehokkaan hoitoketjun.

Sairastunut saa välittömän ensihoidon ja kuljetetaan viiveettä suoraan oikeaan sairaalaan.

– Hoitoon on kiire, koska aivoinfarktin eli valtimotukoksen liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa aivokudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Jokainen minuutti on siksi tärkeä toipumisen kannalta, muistuttaa Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine.

Myös aivoverenvuodoissa hoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti.

Hätänumeroon soitettava heti

Nopea hoitoon pääsy edellyttää, että sairastunut itse tai muu paikalla oleva henkilö tunnistaa oireet ja soittaa heti hätänumeroon. Aivoverenkiertohäiriöihin ei välttämättä liity kipua ja sairastunut ei aina huomaa oireita itse.

Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimmät oireet ovat:

- Puheen puuroutuminen tai sanojen löytämisen vaikeus.
- Toisen suupielen roikkuminen.
- Toisen raajan tai raajaparin heikkous.
- Näköhäiriöt.

TIA on yhtä vaarallinen

Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireet menisivätkin ohi, tulee aina soittaa hätänumeroon. Ohimenevän aivoinfarktin eli TIA:n (Transient Ischemic Attack) oireet kestävät tyypillisimmin 2–15 minuuttia, useimmiten alle tunnin. Hoitoon on kuitenkin hakeuduttava välittömästi. TIA:n sairastaneista vähintään joka kymmenes saa aivoinfarktin viikon kuluessa ja puolet heistä jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

Lisätietoa AVH:n tunnistamisesta Aivoliiton sivuilta. 

Euroopan hätänumeropäivää eli 112-päivää vietetään 11.2. 

ELINA AALTONEN

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Stressi voi laukaista vyöruusun

7.2.2018 – Vyöruusun voi saada kuka tahansa vesirokon sairastanut, mutta se yleistyy iän myötä. Lue koko artikkeli

7.2.2018

Stressi ja stressaavat elämäntilanteet näyttäisivät suurentavan riskiä sairastua vyöruusuun, japanilaistutkimus osoittaa.

Aiemmissa tutkimuksissa myös masennus- ja ahdistusoireet on yhdistetty vyöruusuun.

Vyöruusu on kivulias infektio, joka aiheuttaa rakkulaisen ja kosketusherkän ihottuman.

Japanilaisten tulokset perustuvat 12 000 yli 50-vuotiaan kolmivuotiseen seurantaan, jonka aikana 400 osallistujaa sairastui vyöruusuun ja 79 pitkittyneeseen vyöruusun jälkeiseen hermosärkyyn.

Riski sairastua vyöruusuun oli tulosten perusteella noin kaksinkertainen miehillä, jotka kärsivät oman arvionsa mukaan kovasta stressistä. Sairastumisriski oli puolestaan pienempi miehillä ja naisilla, joka kokivat elämänsä mielekkääksi ja hyväksi.

Naiset, joiden työelämässä tai ihmissuhteissa tapahtui kielteisiä muutoksia, sairastuivat vyöruusun jälkeiseen hermosärkyyn 2–3 kertaa todennäköisemmin kuin naiset, jotka olivat välttyneet vaikeilta elämäntilanteilta seurantaa edeltävän vuoden aikana.

Yhteydet havaittiin riippumatta monista taustamuuttujista, kuten osallistujien iästä, muista sairauksista ja elintavoista, mutta silti tuloksiin on voinut vaikuttaa seikkoja, jotka tässä analyysissa jäivät huomiotta. Samansuuntaisia tuloksia on kuitenkin saatu aiemminkin, joten on hyvin todennäköisestä, että stressillä ja psyykkisillä seikoilla on osansa vyöruusun puhkeamisessa.

Vyöruusu johtuu vesirokkoviruksesta, joka jää piileksimään selkäytimen läheisiin hermojuuriin vesirokon jälkeen.

Vyöruusun voi saada kuka tahansa vesirokon sairastanut, mutta se yleistyy iän myötä. Vyöruusua voidaan ehkäistä rokotteella.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille